Joku tulisi kysymään minulta millainen olen, en osaisi vastata siihen. Olen yrittänyt selvittää luonnettani, mutta tuntuu, etten pysty siihen. En tiedä olenko mukava, ja miten mukava ihminen määritellään ? Onko mukava ihminen sellainen, joka auttaa muita, puhuu jokaiselle kohteliaasti, on ystävällinen ja antelias.

Jos sellainen on mukava ihminen, voin todelakin sanoa, että minä kuulun ärsyttävien kastiin. Autan toki ihmisiä, jos he apua pyytävät ja osaan auttaa, mutta en puhu jokaiselle kauniisti tai ole mitenkään kauhean antelias ihminen. Enemänkin olen itsekäs,kaksinaamainen kieroilia. Vai olenko ? En tiedä.

Olen myös ajatellut riippuvuutta toisiin ihmisiin ja ihmettelin, miten joku voi olla riippuvainen jostakin toisesta ? Tämä asia ei mene ollenkaan kallooni, vaikka yrittäisin asiaa miten päin tutkailla.

Ja ihmissuhteet ovat vaikea asia, tai no tunteet. En osaa kertoa tunteistani, en osaa edes itse tulkita tunteitani.. Tahtoisin olla avoimempi ihminen, ja tuntea edes joskus jotakin ! Tuntuu, että kaikki asiat mitä tapahtuu, niin ohitan ne olan kohautuksella. En välitä mistään, minua ei haittaa mikään. Olen kuin robotti. Tai siltä minusta tuntuu..

Enkä tiedä miten menetellä yhden miehen kanssa, joka osoittaa kiinostusta minusta, vaikken ymmärrä mitä hän näkee minussa. En ota selvää tunteistani, joten en tiedä olenko kiinostunut hänestä, vaiko en.

Tässä teille pieni katsaus elämääni, kiitoksia.

En ole puuhaillu paljoo paskaakaa kesälomal, enimäkseen röhnöttäny kotosalla ja datannu.

Joo tosa kaks viikkoo sitten mun kaks kaverii ajo päin autoo ja toine pääs just teholta ja toine on jo kotona. Et hyvin siinäki sit kävi.

Kaikki sanoo, et kirjotus on terapeuttist tai jotain, mut must tuntuu, ettei tää auta mua lainkaa ! Johtunee varmaan siit, etten just kirjottele tän säännölisesti , enkä kerro paljoo musta ittestäni.. Ehkä pitäs ottaa niskast kii ja ruveta kirjottelee, et oloki paranis. Ehkä.. mut kattoo sitä si pari päivän päästä ku tää pääsärky lakkaa..

Unirytmiki päin hevonvittuu.. Ei jestas... ANGSTANGST.

No kuitenkin. Kesäloma on alkanut ja istun yksinäni kotona. Miksi ?

Sitä en tiedä itsekkään. Olen kiinnostunut kirjoittamisesta uudestaan ja nyt minulla on monta, todella monta tarinaa kesken. En oikein ikinä jaksa kirjoittaa niitä loppuun. Voisin esitellä ne. Ei ole muutakaan tekemistä.

Oraalikuu: Tämä tarina kertoo seitsemästä nuoresta, jotka käyvät viimeistä luokkaa Oraalikuun koulussa. Maailmaa uhkaa paha velho, jonka itsepintaisena tavoitteena on vallata velhomaailma kuin myös jästien maailma ( minähän en lue Harry Potteria.).

Olen kyllä kaavaillut, että tästä tulis kaksi tarinaa. Tämä ensimmäinen sisältyisi enemmän noihin seitsemään nuoreen joilla on tavalliset ongelmat ja joita uhkaa myös sitten tua paha velho. :)

Okei en jaksakkaan kertoa enempää. Tua tarina on kylläkin se mitä kirjoitan eniten. :)

Joo Enkun kokeet on ovella ja mitäs minä olenkaan tehnyt melkein koko päivän ? Lukenut Enkun kokeeseen. Tuttuni lentäisisivät nyt perseilleen tämän kuullessaan, mutta totta se on.

Olen edennyt oikein yhden kappaleen :P Huomenna olisi tavoitteena lukea muut kappaleet ja päntätä joka ikinen sana päähän. Päämääränä nostaa enkun numeroa, mikä näyttää nyt aika mahdottomalta.

On pakko alkaa panostamaan kouluun, mutta ei millään jaksaisi !

Aina kun kirjoitetaan päiväkirjaan, niin aloitetaan sillä klassisella lauseella "Rakas päiväkirja". Näin myös minä tein aina pienenä, kun oli ala-asteella päiväkirja hullutus. Ainoa asia mikä estää minua kirjoittamasta tähän alkuun tuon klassisen sanan on se, ettei tämä ole päiväkirja. Oi, nyt saan varmaan aploodit lukijoiltani ( jos niitä vain olisi. ) .

Kuitenkin nyt olennaiseen, eli minuun. Jos uskoisin Jumalaan joutuisin nyt pyytämään syntejäni anteeksi. Älkää huoliko en ole tappanut ketään vielä. Se on kyllä erityisen lähellä, sillä eräs raivostuttava ihminen raivostuttaa minua nyt niin paljon, ettei mitään rajaa. Tuntuu siltä kuin pää räjähtäisi heti kun kyseinen tyyppi aukaisee sen ison suunsa ja alkaa puhumaan. Ja nyt kaikki antavat minulle neuvon ; välttele häntä ! Oikein soma neuvo, harmi vain, että olen loistava saamaan itseni pulaan, joten pulassa ollaan. Olen sopinut meneväni piknikille kavereideni kanssa ja kyseinen henkilö on tulossa kanssa. Varmasti melko ratkiriemukas piknik. Ehkä voisin myrkyttää hänen ruokansa. Niin siis asiasta ensimmäiseen. Niin en ole siis tappanut, murhannut enkä nirhannut ketään, vaan otin koulusta kauhian nipun papereita. Juu vankilaan joutuessani taidan näyttää urpolta, mutta mikäs siinä. Minulla on kauheat vieroitus oireet. En ole saanut piirrettyä moneen päivään, koska meiltä loppui piirustuspaperi.

Nyt olen kuitenkin onnekseni saanut piirtää noille iki ihanille papereille koiria. Muuta sitten en osaakkaan piirtää. Joo, mutta ketään ei varmastikkaan kiinnosta höpötykseni, joten luovutan suosiolla ja painun pehkuihin. Adiooos !

Voisinpas kerrata viime lauantai päivän. Oli yhden kaverini synttärit, joita menimme sitten juhlimaan tyttö porukalla laavulle. Alkoholia oli tietenkin mukana ja sitä sitten maistelimme. Vaikka pippalot piti olla tyttöjen kesken jostain sattui ilmestymään muutama ysiluokkalaine mm. kaverini poikaystävä. Siitä alkoi ilta luisumaan raiteiltaan. Ihmiset alkoi tul huonoon kuntoon ja sammumaan. Yksi kaverini nimetään hänet vaikkapas SR:ksi. SR alkoi aukomaanpäätään kaverini ( jolla siis on nyt synttärit) poikaystävälle, joka huusi sitten takaisin SR:lle. Siinä vieressä sitten seurasimme heidän riitaansa. Loppujen lopuksi menin repimään SR:n vittuun siitä. Saimme kuningas idean lähteä liftaamaan, koska pippalot olivat melko tylsät nyt. Autoiliat oli kyl aika kusipäitä, eivätkä pysähtyneet. Jouduimme siis menemään takaisin laavulle, missä puolet ihmisistä olivat sammuneet ja loput kiehnäsivät pojissa. SR:kin lähti yhden pojan kainaloon. ( Heillä on ollut peliä, mutta SR:ää poika kiinostaa vain kännissä. ) Itse menin auttamaan yhtä ystävääni, joka oli juonut itsensä suhteellisen huonoon kuntoon. Loppujen lopuksi jouduin raahaamaan hänet meille yöksi. Tapahtuihan siellä viel mitä, mutten jaksa kertoa. Komia pamautus saatiin aikaiseksi, ja poliisien sireenit alkoivat kuulua läheltä, joten koko porukka lähti metsään juoksentelemaan jotkut itkien jotkut nauraen. ( Itse kuulun naurajien joukkoon ) Poliisit lähtivät juosten peräämme. Oli vähän vaikeuksia juosta karkuun, koska piti kannatella kaveriani enkä itsekkään ollut parhaimmassa kunnossa. Jotenkin saimme poliisit pois perästämme. Kun kotiin päästiin nauroimme hervottomasti kaverini kanssa. Emme tienneet miten muille oli käyneet.

Aamulla soitin sitten muutamalle kaverilleni. Synttärisankari poikaystävineen ja pari kaveria olivat jääneet kiinni poliiseille ja heidät oltiin viety poliisiautossa kotiin.

Se oli tälläinen viikonloppu .