Nämä pari viikkoa olen miettinyt elämääni, itseäni ja ystäviäni. Olen päätynyt siihen lopputulokseen, etten tunne oikein itseäni.

Joku tulisi kysymään minulta millainen olen, en osaisi vastata siihen. Olen yrittänyt selvittää luonnettani, mutta tuntuu, etten pysty siihen. En tiedä olenko mukava, ja miten mukava ihminen määritellään ? Onko mukava ihminen sellainen, joka auttaa muita, puhuu jokaiselle kohteliaasti, on ystävällinen ja antelias.

Jos sellainen on mukava ihminen, voin todelakin sanoa, että minä kuulun ärsyttävien kastiin. Autan toki ihmisiä, jos he apua pyytävät ja osaan auttaa, mutta en puhu jokaiselle kauniisti tai ole mitenkään kauhean antelias ihminen. Enemänkin olen itsekäs,kaksinaamainen kieroilia. Vai olenko ? En tiedä.

Olen myös ajatellut riippuvuutta toisiin ihmisiin ja ihmettelin, miten joku voi olla riippuvainen jostakin toisesta ? Tämä asia ei mene ollenkaan kallooni, vaikka yrittäisin asiaa miten päin tutkailla.

Ja ihmissuhteet ovat vaikea asia, tai no tunteet. En osaa kertoa tunteistani, en osaa edes itse tulkita tunteitani.. Tahtoisin olla avoimempi ihminen, ja tuntea edes joskus jotakin ! Tuntuu, että kaikki asiat mitä tapahtuu, niin ohitan ne olan kohautuksella. En välitä mistään, minua ei haittaa mikään. Olen kuin robotti. Tai siltä minusta tuntuu..

Enkä tiedä miten menetellä yhden miehen kanssa, joka osoittaa kiinostusta minusta, vaikken ymmärrä mitä hän näkee minussa. En ota selvää tunteistani, joten en tiedä olenko kiinostunut hänestä, vaiko en.

Tässä teille pieni katsaus elämääni, kiitoksia.